Kuuntelen.
Kuuntelen ihmisiä, kuuntelen sanottuja ja sanomattomia sanoja, eleitä.
Kuuntelen, mitä itsessäni tapahtuu.
Kuuntelen luontoa, mitä näen, tunnen, haistan, kuulen – mitä luonto minulle puhuu.
Kuuntelen hiljaisuutta. Ympärilläni ja sielussani.
Koska hiljaisuudella on sanottavaa.
Koska kuunteleminen on avain ymmärtämiseen.
Olen Kirsi-Maria.
Koulutukseltani olen sairaanhoitaja AMK-diakonissa ja olen työskennellyt vuodesta 2003 diakonian virassa diakoniatyöntekijänä. Olen myös kouluttautunut yhteisöhoidon ohjaajaksi (Suomen Yhteisöakatemia 2017-2019) sekä opiskellut tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon (Verutum 2022-2023).
Työssäni kuuntelen ihmisen elämää kipuineen, haavoineen, säröineen, suruineen ja iloineen. Jokainen ihminen on arvokas, sellaisena kuin on. Opimme toisiltamme.
Itseasiassa tarvitsemme yhteyttä toisiin ihmisiin. Haluan olla kutsumassa meitä säröytyneitä yhteyteen. Vertaistukiryhmiin, osallisuuteen, oman tarinan kertomiseen.
Asioista ja tunteista on lupa puhua. Tunteet tai sairaudet eivät määrittele meitä. Olemme aina paljon enemmän. Rohkaistakseni muita kerron myös omaa tarinaani. Ehkä juuri sinä löydät siitä samaistumispintaa.
Runoni syntyvät siitä, mitä kuulen, koen ja näen. Niissä on minua, mutta myös kuiskauksia toisten kertomasta. Osa runoista on kirjoitettu johonkin tiettyyn hetkeen. Lukiessasi kuuntele itseäsi, mitä runot tai tekstit sinussa herättävät. Mitä sinä kuulet omassa sisimmässäsi?
Runot ovat aina meidän jokaisen omaa tulkintaa. Eri aikoina, eri tilanteissa ne puhuvat eri tavoilla. Siksi rohkaisen sinua pysähtymään ja kuuntelemaan.
Runojani ja muita tekstejäni saa käyttää ja jakaa, jos mainitsee nimeni ja lähteen. Ilahtuisin kovasti, jos kuulisin jonkun tekstini puhuttelevan sinua. Voit lähettää minulle sähköpostia: kirsi-maria@kuiskauksia.fi
Olen aiemmin kirjoittanut Polkuja kasvunmaalla -blogia, joka on nyt suljettu. Kuiskauksia.fi sisältää myös näitä blogitekstejä.
Oma elämänpolkuni on ollut kivikkoinen. Monesti se on ollut sumuisa ja vienyt soiden läpi. Matkaseuranani on usein ollut syvä yksinäisyys ja masennus. Nuoruusvuosien raju koulukiusaaminen on jättänyt minuun jälkensä.
Monen kivun kautta on kuitenkin syntynyt paljon hyvää ja onnellista
❤️Olen saanut äitiyden lahjan
❤️Minulla on ihana perhe
❤️Pienet ihmeet arjessa tekevät minut onnelliseksi
❤️Tykkään luonnossa liikkumisesta ja poluista
❤️Nautin hiljaisuudesta ja elämän pohtimisesta
❤️Olen löytänyt itsestäni luovuuden
❤️Olen saanut rohkeutta
❤️Uskallan olla toisen ihmisen kivun äärellä
