Toisen hädän ja tuskan äärellä sitä usein on sanaton. Lohduttavaa ja tärkeää on se, että saamme kantaa toisiamme rukouksin.
Valo voittaa. Vaikka siihen on joskus vaikea uskoa. Olet sydämelläni ❤️
Avojaloin Hiiltyneillä raunioilla Jalkapohjiin sattuu Tuska tarttuu nahkatakkiin Ääni käheänä Huutoa yössä Elämä on kenttä, jossa taistelu ei sammu. Vaan ei lakkaa rakkauskaan Se pimeimmässäkin yössä Rukoilee Nostaa kaatuneen jaloilleen Pitää heikoimman puolta Ei yksin yöhön jätä. Valo voittaa Lämpö laajenee Uusi alku versoo jo. 💚 - Kirsi
