Kategoria: Polkuja kasvunmaalla-blogin pohdintoja

Miten ajatukset vaikuttavat toimintaamme?

Posted on by admin

Tässä postauksessa on tukku kysymyksiä. Mutta kysymysten kautta syntyy uusia näkökulmia.

Kaikkiin kysymyksiin emme saa tässä ajassa vastauksia, koska valmiiksi emme tule kuin vasta ikuisuudessa.

Kasvuun on silti aina mahdollisuus.

Ihmisen mieli

Minua kiinnostaa ihan valtavasti ihmisen mieli.

Kiinnostaa se, miksi toimimme niin kuin toimimme.

Mitkä ajatukset vaikuttavat siihen, mitä teemme ja miten teemme tai mitä jätämme tekemättä.

Mitä ajatuksen tasolla tapahtuu?

Ajatusten ja uskomusten voima on huikea. Ne vaikuttavat tekemiseemme ja tulevat läpi asenteissa, myös siinä, miten kohtaamme toisen ihmisen.

Jos ajattelen, että en pysty johonkin, jätän sen tekemättä.

Jos ajattelen, että ”tuosta ihmisestä ei mitään tule”, niin se väistämättä näkyy siinä, mitä hänelle viestitän sanoin ja elein.

Molempiin kohtiin sopii kysymys miksi. Mitä pelkään?

Muutoksen mahdollisuus

Tällä hetkellä ajattelen, että ihminen ei voi muuttaa ajatteluaan, jos ei tule ajatusmalleistaan jossakin määrin tietoiseksi.

MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET?

Pystyykö ihminen vain muuttaa toimintaansa miettimättä?

Ajatusmallit ja niiden vaikutus putkahti tänään taas mieleeni, kun Facebookissa oli ilmoitus naisten itsepuolustuskurssin järjestämisestä, jos kiinnostuneita löytyy.

Kyllä, kiinnostaa – vastasin mielessäni.

MUTTA JOS

… en osaa… en tajua ohjeita… kaikki muut kyllä tajuaa ne…

… Niin, ja kun mulla on tämä onneton vaiva, että käteni hikoavat. En voi harjoitella otteita toisten kanssa. Tosi noloa! Ja sit joku kuitenkin sanoo siitä ääneen. Mä en kestä!!!!

Siis parempi etten mene.

STOP!!

Jätänkö kiinnostavan asian siksi, että käteni hikoavat ja en ehkä osaa?

Mitä sitten jos nämä käyvät toteen?

Ahdistaa.

Hävettää.

Tunteista pääsee kyllä yli.

Ai niin, mutta mitä ne toiset minusta ajattelee?

TAAS STOP!

Jätänkö kiinnostavan asian siksi, että luulen jonkun muun ajattelevan minusta jotain?

Entä jos se toinen ihminen pitää minua nolona tai osaamattomana?

PITÄKÖÖN! Eikö se kerro enemmän hänestä kuin minusta?

Ei hänen ajatuksensa ole yhtä kuin minä.

Mutta…

PYSTYNKÖ MUUTTAMAAN OMAA AJATUSTANI SITEN, ETTÄ TODENNÄKÖISEMPÄÄ ON, ETTEI MIETTIMÄNI JOSSIT TOTEUDU.

MIKÄ SAA MINUT AJATTELEMAAN ASIAT UHAN KAUTTA?

Lähden etsimään vastauksia…

Ps.

Ensi viikolla asiaa

PÄÄTTELYTIKKAISTA

19.1.2020 julkaistu postaus:

Ajattelemisen aihetta – päättelytikkaat

🔸🔸🔸🔸🔸

Millaisia ”entä josseja” sinulla on?

Miten ne ovat vaikuttaneet sinuun?

Kiitos, kun tykkäät ja jaat 💓

Sanoilla on väliä – miten puhut itsellesi

Posted on by admin

Miten sinä puhut itsellesi?

Voiko omaa sisäistä puhetta muuttaa?

Sanoisin, että kyllä voi! ( vaikka itselläni on tässä vielä opeteltavaa).

Sanat vaikuttavat ajatteluumme.

Jos toistuvasti kuulet olevasi ruma, tyhmä, osaamaton, turha, tai mitä tahansa negatiivista itsestäsi, alat jossain vaiheessa itsekin ajatella niin.

Erityisesti lapsuudessa sanotut sanat muokkaavat meitä ja ajatteluamme.

Henkinen väkivalta tekee tuhoa, aina.

Sanat ovat vähintäänkin yhtä pahaa ( ellei jopa pahempaa) jälkeä tekevä ”ase”,kuin nyrkki.

Jos lapsuudessa tai nuoruusvuosien aikana on syntynyt ajatusvääristymiä itsestä, myöhemmin elämässä koettu henkinen väkivalta tai toistuvat pettymykset vahvistavat niitä moninkertaisesti.

Siksi sanoilla on väliä.

Minä olen elänyt valhesanojen vankina. Koulukiusaaminen ei ollut minun kohdallani fyysistä, vaan henkistä.

En voinut käsittää, miksi sain osakseni sellaista pahuutta.

Siksi aloin uskomaan, että olen huono, huonompi kuin muut.

Vihasin itseäni.

Minut pelasti Jumala.

Sanat voivat myös eheyttää

Onneksi sanat toimivat myös toisin päin.

Arvostavat ja hyväksyvät sanat kannattelevat ja hoitavat

Pienikin arvostava sana tekee hyvää.

Entä sitten kun pienien arvostavien sanojen joukko kasvaa?

Se tekee ihmeitä.

Vähitellen. Pienen pienin askelin ajatusvääristymät alkavat hälvetä.

Kannustus kannattaa. Aina.

Mitä enemmän saat kuulla hyviä sanoja itsestäsi, sitä enemmän uskot itsestäsikin hyvää.

Entä jos arvostavia sanoja ei kuule lainkaan tai riittävästi?

Jos vuosia on syötetty valheita sinusta, tarvitaan PALJON arvostavia sanoja.

Ehkä kokemuksesi on hiljaisuus. Että kukaan ei sano yhtään arvostavaa sanaa.

Voi olla, että elämässäsi ei ole ketään. Tai että lähelläsi olevat ovat joko itse niin haavoittuneita, etteivät pysty tai ovat yksinkertaisesti ajattelemattomia.

Voi olla myös niin, ettet osaa kuulla.

Arvostavien sanojen vastaanottaminen on vaikeaa erityisesti silloin, kun luottamus hyvyyteen on vielä heikoilla jäillä kävelemistä.

Mutta on mahdollista oppia kuulemaan ja vastaanottamaan hyvää.

Tiedän sen itse.

Jouduin aikanaan valitsemaan, että opettelen rakastamaan itseäni.

Niin, se oli valinta.

Valinta, mitä polkua lähden kulkemaan.

Ja nimenomaan lähdin OPETTELEMAAN.

Opettele puhumaan itsellesi hyvää!

Vaikka sinä:

  • Et kuulisi arvostavia sanoja
  • Et kuulisi arvostavia sanoja RIITTÄVÄSTI

Voit puhua itsellesi arvostavasti ja muuttaa ajatusvääristymiä itsestäsi

Valitse hyvän puhuminen

Jälleen kerran on kysymys valinnasta. Sitten alkaa opettelu.

Tässä on yksi hyvä harjoitus:

1.Kirjoita voimalause

Koska (käsin) kirjoittaminen vaikuttaa oppimiseen ja muistiin,

KIRJOITA ITSELLESI LYHYT VIESTI TAI SANA, jonka haluat itsellesi sanoa rohkaisuksi.

Kirjoita viesti minä-muodossa, puhuthan itsellesi.

Esimerkiksi

”Minä kelpaan”, ”Minä riitän”, ”Minulla on lupa”, ”Minä olen kaunis”

JÄTÄ VIESTI SELLAISEEN PAIKKAAN, JOSTA NÄET SEN USEIN

  • Jos haluat pitää viestin vain itselläsi, kirjoita se lapulle, jota pidät vaikka yöpöydälläsi.
  • Mikä on paikka, jota katsot päivittäin? TEE HUONEENTAULU, koristele se kauniisti
  • Tai kirjoita viesti PEILIIN

2. Lue viestisi itsellesi

ÄÄNEEN tai mielessäsi, jos et syystä tai toisesta pysty lukemaan sitä ääneen.

Lue viesti aina kun sen näet.

Aluksi tämä voi tuntua tyhmältä ja nostaa häpeän tunteita. Kokeile silti.

Ota itsellesi tavoite lukea viestisi päivittäin vaikka alkuun viikon ajan.

Vähitellen voimalause jää mieleesi ja voit muistuttaa siitä itseäsi tilanteissa, joissa tekisi mieli sättiä itseään.

Huomaa, että tämä voi olla pitkäkestoinen polku.

Kiitä siis itseäsi pienistäkin ajatusmuutoksista!

Kiitos, kun tykkäät ja jaat 💓

Miksi aloitin bloggaamisen?

Posted on by admin

Olen aina pitänyt kirjoittamisesta.

Nuorena luin paljon ja sitä kautta opin käyttämään kieltä. Saatoin istua tuntikausia lukemassa ja valvoa yömyöhään, koska en malttanut lopettaa lukemista.

Koulussa tykkäsin ainekirjoituksesta. Yläasteella meillä oli äidinkielessä opettaja, joka kehui kirjoitelmiani. Hän useasti luki koko luokalle juuri minun tekstejäni. Se nosti rikottua itsetuntoani – enhän missään muussa aineessa tai asiassa päässyt loistamaan.

Yläasteella olo oli muuten täysi helvetti. Kiusaaminen rikkoi minut niin pieniksi siruiksi, etten uskonut koskaan selviäväni siitä. 

Rakastan satua rumasta ankanpoikasesta. Vaikka se kertoo raastavasti hylkäämisestä ja toisten pilkasta, siinä on niin huikea, toivoa antava sanoma. Satu puhutteli minua jo silloin.

Niin, minä olen selvinnyt, vaikka minut rikottiin.

Olin ruma ankanpoikanen, mutta olen kasvamassa
oman elämäni joutseneksi.

Kirsi

Monenlaista muutakin kipua on elämääni mahtunut. Paljon. Mutta olen kulkenut kipua päin. Vaikka välillä ryömien, mutta eteenpäin silti.

Palataanpa blogin syntymiseen…

Vuosi 2019 oli työn puolesta todella hurja. Kirkko otti käyttöön suorituslisäarvioinnin ja minähän nimenomaan suoritin. Suoritin niin, että sattui.

Loppuvuodesta olin kuiviin imetty rätti.

Keho pakotti pysähtymään

Mutta

PYSÄHTYMINEN

on oikeastaan

RAKKAUTTA

Kirsi

Päästin ajatukseni uusille poluille. Unelmoin.

Haluan käyttää lahjojani ja taitojani, joita minulla on. Haluan oppia uutta.

Haluan uusia haasteita. Haluan uusia mahdollisuuksia. Haluan uusia polkuja kuljettavaksi…

Löysin Tiian oppeja bloggaamisesta👍

Blogivalmentaja Tiia Konttinen

Hmm… Uskaltaisinko minä?

Voisiko blogi olla paikka kasvaa?

Minä minuna ja sinä sinuna.

Jotta kysymykseen saa vastauksen,

on otettava ensimmäinen askel!

🔸🔸🔸🔸🔸

Mitä sinulle merkitsee pysähtyminen?

Kiitos, kun tykkäät ja jaat 💓

Miten tulla toimeen jännittämisen kanssa?

Posted on by admin

Minä olen jännittäjä. Jännitän uusia tilanteita, ja tilanteita, joihin en voi täysin valmistautua. Jännitän kaikenlaista ihan tavallista ja arkistakin.

Tänään olen jännittänyt mm. osaanko kulkea isossa kaupungissa ja löydänkö oikean bussin. Nimittäin matkustin maalta Helsinkiin. Ja siellä piti osata mennä oikeaan paikkaan ja vielä löytää takaisin. (Olen aika hyvä eksymään ihan selvältäkin reitiltä.)

Ehkä joillekin nämä ovat ihan iisejä juttuja. Ei-jännittäjät ihmettelevät, että mitä tuossa nyt on, sen kun menee. Joidenkin voi olla vaikea asettua jännittäjän asemaan.

Mutta moni jännittäjä tunnistaa sen, kun sydän hakkaa ”miljoonaa” silloin kun on epävarma. Kun pitää soittaa puolitutulle tai tuntemattomalle. Kun ei tiedä, miten jossakin tilanteessa toimitaan. Vaikka silloin, kun on menossa bussiin eikä tiedä, näytetäänkö lippu puhelimelta ja entä jos sitä ei löydäkään siinä jne.

Jännittäminen on hirvittävän kuluttavaa. Ja siinä ei auta toisten tokaisut: ”eihän tuossa nyt mitään oo, mitä pitäisi jännittää”.

Ehkä ei ole, mutta ei se toimi niin. Jännittäjää auttaa, kun jännityksen saa sanoa ääneen ja sitä ei mitätöidä!

Todesta ottaminen on hyvä lääke!

Miten autat jännittäjää?

  • KUUNTELE!
  • Kysy tarkentavia kysymyksiä, esim. mikä ko. tilanteessa jännittää, miksi se jännittää
  • Jännittävää tilannetta voi käydä läpi etukäteen: miten tilanteessa voi toimia ja mitä sitten tapahtuu, jos mokaa.
  • Älä tee puolesta, tehkää mieluummin YHDESSÄ
  • ROHKAISE!
  • Kysy, miten tilanne meni, miltä tuntui ja
  • KANNUSTA👍 Jes, hyvin selvisit! Onnistuit hienosti!

Miten autat itseäsi, jos jännität tilanteita?

  • Jännitys voi helpottaa, kun sen sanoo ääneen.
  • Muistuta itseäsi, että jännitys on vain tunne ja että SINÄ SELVIÄT
  • Keskity hengittämiseen! Hengitä kunnolla sisään ja puhalla ulos
  • Makustele jännitystä: mikä jännittää, mitä on jännityksen ”takana”.
  • Käy jännittävää tilannetta etukäteen läpi
  • Mieti konkreettisia keinoja tilanteeseen avuksi, esim. ennen puhelua kirjoita muistilapulle, mitä haluat tai mitä pitää sanoa
  • Jos mahdollista, pyydä joku ystävä mukaan jännittäviin tilanteisiin. Kahdestaan mokat eivät tunnu niin pahoilta.
  • Opettele nauramaan itsellesi (hyvällä, ei itseä pilkaten)
  • Harjoittele jännittäviä tilanteita menemällä niihin. Tilanteet kannattaa ”pilkkoa” mielessään ja keskittyä yhteen palaseen kerrallaan.
  • KEHU ITSEÄSI pienimmästäkin onnistumisesta!

No, miten minun kävi tänään?

Selviydyin hienosti 👍 Jes!

🔸🔸🔸🔸🔸

Kommentoi 🖐️, jos sinäkin olet jännittäjä.

Mikä sinua on auttanut lievittämään jännitystä?

Kiitos, kun tykkäät ja jaat 💓

Masennuksen suojassa

Posted on by admin

Masennus on minulle tällä hetkellä suoja. Suoja, joka antaa turvaa, niin etten hajoa liian isojen ja kipeiden tunteiden keskellä.

Masennus on syli, jossa saan olla.

Olen pitänyt tärkeänä esille tulemista, tulemista näkyväksi.

Mutta oivalsin, että

kun on lupa tulla esiin, on myös lupa olla turvassa, piilossa.

Ei näkyväksi tuleminen tarkoita, että kaiken aikaa pitäisi olla näytillä, ottamassa myrskyt vastaan.
Vaan se on MAHDOLLISUUS VALITA itse, missä, miten ja mitä ottaa vastaan.

-Kirsi

Sylissä voin tunnustella rauhassa, kenen tunnetta kannattelen, kenen tunne pyrkii ihoni alle.

Voin kuunnella, millainen ääni minulle puhuu.

Ja valita, mitä kuuntelen, millaisen äänen annan itseäni ohjata.

Miten sinä käytät tänään mahdollisuutta valita?

Kiitos, kun tykkäät ja jaat 💓